Fiksattuja juttuja Hollannista

Kirjoittelin aiemmin Hollannista hiukan valheellisia faktoja. Tässä vihdoin lista, jossa ensin mainittu se alkuperäinen väärä tieto ja heti perään oikea tieto (sellaisena kuin me sen tiedämme):

Perusasiat

1) Hollannissa on kaksi virallista kieltä: flaami ja friisi.

1) Hollannissa on vain yksi virallinen kieli ja se on hollanti, mutta esimerkiksi pohjoisessa sijaitsevassa provinssissa, Frieslandissa, friisi on virallinen kieli. Toisin kuin suomalaiset monesti luulevat, hollanti ei ole sama asia kuin flaami (itsekin olin hieman sekaisin näiden termien kanssa ennen kuin muutin Hollantiin). Flaami on Belgiassa puhuttua hollantia. Eräs tuttuni vertasikin joskus osuvasti flaamia suomenruotsiin.

2) Rotterdam on väkiluvultaan Hollannin suurin kaupunki miljoonalla ihmisellä. Koko maassa on noin 13,6 miljoonaa asukasta.

2) Amsterdam on Alankomaiden suurin kaupunki noin 750 000 asukkaalla. Rotterdamin on toiseksi suurin noin 540 000 asukkaallaan. Kaikkiaan Hollannissa on noin 16,5 miljoonaa asukasta.

3) 1. tammikuuta 2010 lähtien Hollantia on hallinnut kuningas Willem-Alexander.

3) Hollantia on hallinnut Kuningatar Beatrix aina vuodesta 1980 lähtien. Hänen pojastaan, prinssi Willem-Alexanderista, tulee Kuningas hänen jälkeensä.

4) Noin 70% Alankomaista on merenpinnan tason alapuolella.

4) Toisin kuin monesti luullaan, vain noin 18% Hollannista on merenpinnan tason alapuolella.

5) Hollannin suurin uskonto on katolilaisuus, johon kuuluu 40% väestöstä. Toiseksi suurin uskonto on islam, johon kuuluu 15% väestöstä.

5) Hollannin suurin uskonto on katolilaisuus, siihen kuuluu 29% kansalaisista. 5% väestöstä on muslimeita.

Kulttuuri

6) Aina vuoteen 2009 Hollannin virallinen kukka oli tulppaani, kunnes se muutettiin auringonkukaksi taiteilija Vincent van Goghia kunnioittaen.

6) Hollannilla ei ole virallista kukkaa, mutta tulppaani on maan epävirallinen kukka.

7) Puukengät ovat itse asiassa alunperin Saksasta, mutta Hollanti omi ne 1700-luvulla.

7) Puukenkiä on käytetty pitkin Eurooppaa (Hollannin lisäksi mm. Espanjassa ja Puolassa), mutta Saksasta en löytänyt mainintaa, joten voimme hyvillä mielin mieltää ne edelleen hollantilaiseksi keksinnöksi.

8) Alkoholin laillinen ikäraja on 18, kun taas kannabiksen vain 16.

8) Mietojen alkoholijuomien laillinen ikäraja on 16, vahvojen 18. Kannabiksen laillinen ikäraja 18 tai 21 coffee shopista riippuen.

9) Liikenneruuhkien vuoksi isoimmissa kaupungeissa voi liikkua kesäisin kuumailmapallolla paikasta toiseen.

9) Kuumailmapalloja en ole hirveämmin nähnyt taivaalla koskaan, mutta Emile tiesi kertoa, että mm. Delftin yliopisto suunnittelee tulevaisuutta ajatellen jonkinlaista ilmateitse tapahtuvaa liikkumista.

10) Koska Rotterdamissa valmistetaan polttoainetta, se on pienten kuljetuskustannusten vuoksi edullista muuhun Eurooppaan verrattaessa ja maksaakin noin 0,90€/litra.

10) Vaikka Rotterdamissa valmistetaan polttoainetta, hinta on silti yksi Euroopan korkeimpia ja maksaa tällä hetkellä noin 1,45€/l.

Politiikka

11) Nykyinen pääministeri on ensimmäinen naispääministeri koko maan historiassa, Femke Groenlinks. Hänen edeltäjänsä Jan Peter Balkenende joutui eroamaan skeittilautahaverista johtuneen poliittisen huutomyrskyn seurauksena.

11) Nykyinen pääministeri ei ole nainen, vaan herra nimeltä Mark Rutte. Hänen edeltäjänsä oli Jan Peter Balkenende ja vaikka hän kippasikin skeittilaudalla parisen vuotta sitten, siitä ei noussut poliittista huutomyrskyä, vaan klippi yksinkertaisesti nousi suosituksi internetissä.

12) Kuninkaalla ei ole lainkaan poliittista valtaa, vaan hänen tehtävänsä on vain edustaa maata. Kuninkaallinen perhe tuo valtavasti tuloja erityisesti turismista, jonka vuoksi tointa ei ole ainakaan toistaiseksi päätetty lakkauttaa.

12) Kuningatar Beatrixilla yllättäen on poliittista päätösvaltaa. Vaikka virallisesti kotimaan asioissa hänen valtansa on pieni, ulkomaanpolitiikkassa hänen sanansa painaa jonkin verran. Henkilökohtaisesti uskon Kuningattaren mielipiteillä olevan huomattavasti enemmän painoarvoa niin sisä- kuin ulkopolitiikassa kuin ulospäin annetaan ymmärtää.

13) Joka itsenäisyyspäivä paikallinen väestörekisteriliitto arpoo 300 kansalaista osallistumaan maan virallisiin itsenäisyyspäivän juhliin, jotka järjestetään kuninkaallisessa kartanossa.

13) Hollannissa ei ole varsinaista itsenäisyyspäivää, mutta 5. toukokuuta juhlitaan vapautumista natsi-Saksan miehityksestä. Ikävä kyllä kansasta ei arvota onnekkaita mukaan mihinkään juhlanviettoon.

14) Kansanäänestyksiä järjestetään verraten usein, noin kerran kahdessa kuussa, mutta äänestysaktiivisuus on monesti alhaista.

14) Kansanäänestyksiä järjestetään harvoin ja silloinkin melko alueellisesti.

15) Parlamentti koostuu senaatista ja alahuoneesta. Alahuoneessa istuu 100 jäsentä, jotka koostuvat neljän suurimman puolueen edustajista.

15) Parlamentti koostuu senaatista ja alahuoneesta, joissa on yhteensä 225 jäsentä. Alahuoneessa jäseniä on 150, Senaatissa 75.

Historia

16) Hollanti itsenäistyi vuonna 1785 vapaustaistelijan Karel Oranje Onderbroekin ansiosta.

16) Modernin Hollannin itsenäistymisvuodeksi on yleisesti määritelty vuosi 1815, jolloin Wienin kongressissa muodostettiin Alankomaiden kuningaskunta ja ensimmäiseksi hallitsijaksi määrättiin Vilhelm I. Silloiseen Hollantiin kuului myös Belgia, joka kuitenkin itsenäistyi vuonna 1830.

17) 1900-luvun alussa Hollanti oli vaarassa hajota kahteen osaan kielellisin perustein: flaamin ja friisin kielten mukaisesti.

17) Kahtia hajoaminen erityisesti kielellisin perustein ei ole ollut tapetilla Hollannissa. Sen sijaan naapurimaassa Belgiassa tästä on puhuttu paljon viime vuosien aikana, jossa ranskankielinen ja hollanninkielinen osa ovat välillä vähän napit vastakkain.

18) 1960-luvulla Hollannin lippu ehti olla 8 kuukautta oranssi-siniraitainen (vapaustaistelija Kaarle Oranje Onderbroekin kunniaksi - Oranje = oranssi), kunnes lippu palautettiin suuren vastustuksen vuoksi aiempaan ja nykyiseen muotoonsa.

18) Hollannin nykyinen lippu esiteltiin ensimmäistä kertaa vuonna 1572 ja se oli yksi ensimmäisistä kolmivärisistä lipuista. Nykyisin se on vanhin kolmivärinen lippu, joka on edelleen käytössä. Alkuperäisessä lipussa punainen oli itse asiassa oranssi, mutta oranssi kangasväri oli vaikeaa hallittavaa ja näytti punaiselta pian värjäyksen jälkeen, joten 1600-luvun puolivälissä viralliseksi väriksi oranssin sijasta vaihdettiin punainen.

19) Alankomaiden korkein kohta Vaalserberg (322,7m) oli vielä 1800-luvulla joitakin metrejä korkeampi. Kukkulasta ajettiin kuitenkin niin paljon maata nostamaan merenpinnan tason alapuolella olevaa maanpintaa, että kukkula levisi ja madaltui suhteellisen lyhyessä ajassa muutaman metrin. On myös spekuloitu että mittalaitteissa tai -tyylissä on alunperin tapahtunut virhe ja kukkula näin ollen ei ole madaltunut muuta kuin luonnollisen eroosion vuoksi.

19) Alankomaiden korkein kohta on Vaalserberg (322,7m). Sen korkeuden muuttumisesta ei ole spekuloitu, niin kuin väitin.

20) Toisen maailmansodan aikana Hollannin hallitus ja kuningasperhe pakenivat Alankomaiden Antilleille Saksan miehitystä.

20) Toisen maailmansodan aikana Hollannin hallitus ja kuningasperhe pakenivat Lontooseen Saksan miehitystä. Kuningasperheen lapset puolestaan lähetettiin Kanadaan.

Ruokakulttuuri

21) Yksi perinteisistä hollantilaisista ruoista on kuningaskeitto, jonka kehitti Willem III:n keittiömestari. Keiton oli tarkoitus tarjota kansalle terveellistä esikuvaa ja se on samantapainen kuin suomalainen kesäkeitto.

21) Minä luulin pitkään että yksi perinteisistä hollantilaisista ruoista on kuningatarkeitto, jonka kehitti Kuningatar Vilhelmiina näyttääkseen kansalle esikuvaa terveellisestä ruokavaliosta. Kävi kuitenkin ilmi, että Emile oli kertonut minulle tämän tarinan monesti, mutta unohtanut kertoa, että se oli hänen itse keksimänsä vitsi. :D Kuningatarkeitto on kyllä olemassa, mutta syitä sen syntyyn emme tiedä.

22) Niin kuin Suomessa, myös Hollannissa valmistetaan ja syödään salmiakkia.

22) Niin kuin Suomessa, myös Hollannissa valmistetaan ja syödään salmiakkia. Hollannissa salmiakki tosin tunnetaan nimellä drop.

23) Hollannissa syödään yllättävän paljon hevosenlihaa, erityisesti Pääsiäisen aikaan.

23) Hollannissa ei syödä hevosenlihaa. Tai mistä noita meetwursteista aina tietää, mutta sitä ei syödä ainakaan poikkeuksellisen paljon.

24) Pienin mahdollinen tuoppikoko ravintolassa on 0,436l (tunnettu myös nimellä kopje van Amsterdam).

24) Pienin mahdollinen tuoppikoko ravintolassa on noin 2dl.

25) Hollantilaiset tykkäävät syödä ranskalaiset majoneesilla, mutta toinen melko suosittu ranskalaiskastike on appelsiinimajoneesi.

25) Appelsiinimajoneesista en ole kuullutkaan. Ehkä pitäisi kokeilla. :D

Kälynen käly, Johanna, Karkki, Soile ja Perla tiesivät hienosti kohdan 22 olevan ainoa totuudenmukainen juttu koko listassa. Ikävä kyllä kukaan ei kuitenkaan osallistunut varsinaiseen kilpailuun ja korjannut vääriä tietoja oikeaksi, joten kilpailu jäi vähän vaisuksi. Kiitos kaikille arvanneille!